paikata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *paik'at'ak, equivalent to paikka (“patch, filling”) +‎ -ta.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpɑi̯kɑtɑˣ/, [ˈpɑ̝i̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑikɑtɑ
  • Syllabification(key): pai‧ka‧ta
  • Hyphenation(key): pai‧ka‧ta

Verb

paikata

  1. (transitive) to patch, mend, sew (up) (a shirt, pants/trousers, etc.)
  2. (transitive) to fix, repair (a shoe)
  3. (transitive) to put in a filling (on a tooth)
  4. (transitive, figuratively) to fill gaps (in one's knowledge, etc.)
  5. (transitive, figuratively) to patch up (a relationship, etc.)
  6. (transitive, usually atelic) to substitute for, be (somebody's) understudy, take (somebody's) place temporarily (e.g. at work)
  7. (intransitive, bowling) to roll a spare

Conjugation

Inflection of paikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. paikkaan en paikkaa 1st sing. olen paikannut en ole paikannut
2nd sing. paikkaat et paikkaa 2nd sing. olet paikannut et ole paikannut
3rd sing. paikkaa ei paikkaa 3rd sing. on paikannut ei ole paikannut
1st plur. paikkaamme emme paikkaa 1st plur. olemme paikanneet emme ole paikanneet
2nd plur. paikkaatte ette paikkaa 2nd plur. olette paikanneet ette ole paikanneet
3rd plur. paikkaavat eivät paikkaa 3rd plur. ovat paikanneet eivät ole paikanneet
passive paikataan ei paikata passive on paikattu ei ole paikattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. paikkasin en paikannut 1st sing. olin paikannut en ollut paikannut
2nd sing. paikkasit et paikannut 2nd sing. olit paikannut et ollut paikannut
3rd sing. paikkasi ei paikannut 3rd sing. oli paikannut ei ollut paikannut
1st plur. paikkasimme emme paikanneet 1st plur. olimme paikanneet emme olleet paikanneet
2nd plur. paikkasitte ette paikanneet 2nd plur. olitte paikanneet ette olleet paikanneet
3rd plur. paikkasivat eivät paikanneet 3rd plur. olivat paikanneet eivät olleet paikanneet
passive paikattiin ei paikattu passive oli paikattu ei ollut paikattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. paikkaisin en paikkaisi 1st sing. olisin paikannut en olisi paikannut
2nd sing. paikkaisit et paikkaisi 2nd sing. olisit paikannut et olisi paikannut
3rd sing. paikkaisi ei paikkaisi 3rd sing. olisi paikannut ei olisi paikannut
1st plur. paikkaisimme emme paikkaisi 1st plur. olisimme paikanneet emme olisi paikanneet
2nd plur. paikkaisitte ette paikkaisi 2nd plur. olisitte paikanneet ette olisi paikanneet
3rd plur. paikkaisivat eivät paikkaisi 3rd plur. olisivat paikanneet eivät olisi paikanneet
passive paikattaisiin ei paikattaisi passive olisi paikattu ei olisi paikattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. paikkaa älä paikkaa 2nd sing. — —
3rd sing. paikatkoon älköön paikatko 3rd sing. olkoon paikannut älköön olko paikannut
1st plur. paikatkaamme älkäämme paikatko 1st plur. — —
2nd plur. paikatkaa älkää paikatko 2nd plur. — —
3rd plur. paikatkoot älkööt paikatko 3rd plur. olkoot paikanneet älkööt olko paikanneet
passive paikattakoon älköön paikattako passive olkoon paikattu älköön olko paikattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. paikannen en paikanne 1st sing. lienen paikannut en liene paikannut
2nd sing. paikannet et paikanne 2nd sing. lienet paikannut et liene paikannut
3rd sing. paikannee ei paikanne 3rd sing. lienee paikannut ei liene paikannut
1st plur. paikannemme emme paikanne 1st plur. lienemme paikanneet emme liene paikanneet
2nd plur. paikannette ette paikanne 2nd plur. lienette paikanneet ette liene paikanneet
3rd plur. paikannevat eivät paikanne 3rd plur. lienevät paikanneet eivät liene paikanneet
passive paikattaneen ei paikattane passive lienee paikattu ei liene paikattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st paikata present paikkaava paikattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st paikatakseni paikataksemme
2nd paikataksesi paikataksenne
3rd paikatakseen
paikataksensa
past paikannut paikattu
2nd inessive2 paikatessa paikattaessa agent4 paikkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st paikatessani paikatessamme
2nd paikatessasi paikatessanne
3rd paikatessaan
paikatessansa
negative paikkaamaton
instructive paikaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive paikkaamassa —
elative paikkaamasta —
illative paikkaamaan —
adessive paikkaamalla —
abessive paikkaamatta —
instructive paikkaaman paikattaman
4th3 verbal noun paikkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st paikkaamaisillani paikkaamaisillamme
2nd paikkaamaisillasi paikkaamaisillanne
3rd paikkaamaisillaan
paikkaamaisillansa

Derived terms

nouns
verbs

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *paik'at'ak, equivalent to paikka (“place”) +‎ -ta. Cognates include Finnish paikata and Estonian paigata.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpɑi̯kɑtɑ/, [ˈpɑi̯kət]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpɑi̯kɑtɑ/, [ˈpɑi̯ɡ̊ɑd̥ɑ]
  • Rhymes: -ɑi̯kɑt, -ɑi̯kɑtɑ
  • Hyphenation: pai‧ka‧ta

Verb

paikata

  1. (transitive) to fix

Conjugation

Conjugation of paikata (type 16/maata, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular paikkaan en paikkaa 1st singular oon paikant, oon paikannut en oo paikant, en oo paikannut
2nd singular paikkaat et paikkaa 2nd singular oot paikant, oot paikannut et oo paikant, et oo paikannut
3rd singular paikkajaa ei paikkaa 3rd singular ono paikant, ono paikannut ei oo paikant, ei oo paikannut
1st plural paikkaamma emmä paikkaa 1st plural oomma paikanneet emmä oo paikanneet
2nd plural paikkaatta että paikkaa 2nd plural ootta paikanneet että oo paikanneet
3rd plural paikkajaat1), paikkaavat2), paikataa evät paikkaa, ei paikata 3rd plural ovat paikanneet evät oo paikanneet, ei oo paikattu
impersonal paikataa ei paikata impersonal ono paikattu ei oo paikattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular paikkaisin en paikant, en paikannut 1st singular olin paikant, olin paikannut en olt paikant, en olt paikannut
2nd singular paikkaisit, paikkaist1) et paikant, et paikannut 2nd singular olit paikant, olit paikannut et olt paikant, et olt paikannut
3rd singular paikkais ei paikant, ei paikannut 3rd singular oli paikant, oli paikannut ei olt paikant, ei olt paikannut
1st plural paikkaisimma emmä paikanneet 1st plural olimma paikanneet emmä olleet paikanneet
2nd plural paikkaisitta että paikanneet 2nd plural olitta paikanneet että olleet paikanneet
3rd plural paikkaisiit1), paikkaisivat2), paikattii evät paikanneet, ei paikattu 3rd plural olivat paikanneet evät olleet paikanneet, ei olt paikattu
impersonal paikattii ei paikattu impersonal oli paikattu ei olt paikattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular paikkajaisin en paikkajais 1st singular olisin paikant, olisin paikannut en olis paikant, en olis paikannut
2nd singular paikkajaisit, paikkajaist1) et paikkajais 2nd singular olisit paikant, olisit paikannut et olis paikant, et olis paikannut
3rd singular paikkajais ei paikkajais 3rd singular olis paikant, olis paikannut ei olis paikant, ei olis paikannut
1st plural paikkajaisimma emmä paikkajais 1st plural olisimma paikanneet emmä olis paikanneet
2nd plural paikkajaisitta että paikkajais 2nd plural olisitta paikanneet että olis paikanneet
3rd plural paikkajaisiit1), paikkajaisivat2), paikattais evät paikkajais, ei paikattais 3rd plural olisivat paikanneet evät olis paikanneet, ei olis paikattu
impersonal paikattais ei paikattais impersonal olis paikattu ei olis paikattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular paikkaa elä paikkaa 2nd singular oo paikant, oo paikannut elä oo paikant, elä oo paikannut
3rd singular paikatkoo elköö paikatko 3rd singular olkoo paikant, olkoo paikannut elköö olko paikant, elköö olko paikannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural paikatkaa elkää paikatko 2nd plural olkaa paikanneet elkää olko paikanneet
3rd plural paikatkoot elkööt paikatko, elköö paikattako 3rd plural olkoot paikanneet elkööt olko paikanneet, elköö olko paikattu
impersonal paikattakkoo elköö paikattako impersonal olkoo paikattu elköö olko paikattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular paikannen en paikanne
2nd singular paikannet et paikanne
3rd singular paikannoo ei paikanne
1st plural paikannemma emmä paikanne
2nd plural paikannetta että paikanne
3rd plural paikannoot evät paikanne, ei paikattane
impersonal paikattannoo ei paikattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st paikata present paikkaava paikattava
2nd inessive paikatees past paikant, paikannut paikattu
instructive paikaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (paikatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative paikkaamaa
inessive paikkaamaas
elative paikkaamast
abessive paikkaamata
4th nominative paikkaamiin
partitive paikkaamista, paikkaamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 373

Ludian

Verb

paikata

  1. to patch up
  2. to darn up
  3. to stop, to fill (a tooth)

Conjugation

Conjugation of paikata (type II-3/kerata, k-kk gradation)
Indicative
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular paikkadan en paikkada 1st singular olen paikanu en ole paikanu
2nd singular paikkadad ed paikkada 2nd singular oled paikanu ed ole paikanu
3rd singular paikkadau ei paikkada 3rd singular on paikanu ei ole paikanu
1st plural paikkadamme emme paikakoi 1st plural olemme paikanu emme olgoi paikanu
2nd plural paikkadatte ette paikakoi 2nd plural olette paikanu ette olgoi paikanu
3rd plural paikatah ei paikata 3rd plural oldah paikattu ei olda paikattu
Imperfect Pluperfect
positive negative positive negative
1st singular paikkazin en paikanu 1st singular olin paikanu en olnu paikanu
2nd singular paikkazid ed paikanu 2nd singular olid paikanu ed olnu paikanu
3rd singular paikkazi ei paikanu 3rd singular oli paikanu ei olnu paikanu
1st plural paikkazimme emme paikattu 1st plural olimme paikanu emme olnu paikanu
2nd plural paikkazitte ette paikattu 2nd plural olitte paikanu ette olnu paikanu
3rd plural paikattih ei paikattu 3rd plural oldih paikattu ei oldu paikattu
Conditional
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular paikkadaižin en paikkadaiž 1st singular oližin paikanu en oliž paikanu
2nd singular paikkadaižid ed paikkadaiž 2nd singular oližid paikanu ed oliž paikanu
3rd singular paikkadaiž ei paikkadaiž 3rd singular oliž paikanu ei oliž paikanu
1st plural paikkadaižimme emme paikkadaiž 1st plural oližimme paikanu emme oliž paikanu
2nd plural paikkadaižitte ette paikkadaiž 2nd plural oližitte paikanu ette oliž paikanu
3rd plural paikataiž ei paikataiž 3rd plural oldaiž paikattu ei oldaiž paikattu
Imperfect Pluperfect
positive negative positive negative
1st singular paikanuižin en paikanuiž 1st singular olnuižin paikanu en olnuiž paikanu
2nd singular paikanuižid ed paikanuiž 2nd singular olnuižid paikanu ed olnuiž paikanu
3rd singular paikanuiž ei paikanuiž 3rd singular olnuiž paikanu ei olnuiž paikanu
1st plural paikanuižimme emme paikanuiž 1st plural olnuižimme paikanu emme olnuiž paikanu
2nd plural paikanuižitte ette paikanuiž 2nd plural olnuižitte paikanu ette olnuiž paikanu
3rd plural paikattanuiž ei paikattanuiž 3rd plural oldanuiž paikattu ei oldanuiž paikattu
Imperative
Present
positive negative
1st singular — —
2nd singular paikkada ala paikkada
3rd singular paikakkah algah paikakoi
1st plural paikakam algam paikakoi
2nd plural paikakat algat paikakoi
3rd plural paikatakkah aldagah paikakoi
Potential
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular paikanen en paikane 1st singular lienen paikanu en liene paikanu
2nd singular paikaned ed paikane 2nd singular liened paikanu ed liene paikanu
3rd singular paikanou ei paikane 3rd singular lienou paikanu ei liene paikanu
1st plural paikanemme emme paikane 1st plural lienemme paikanu emme liekoi paikanu
2nd plural paikanette ette paikane 2nd plural lienette paikanu ette liekoi paikanu
3rd plural paikattaneh ei paikattane 3rd plural lietah paikattu ei liekoi paikattu
Nominal forms
Infinitives Participles
active passive
I paikata present paikkadaj paikattav
II inessive paikates past paikanu paikattu
essive paikaten
III illative paikkadamah
inessive paikkadamas
elative paikkadamaspiä
adessive paikkadamal
abessive paikkadamata

References

  • M. Pahomov (2022), Lüüdi-venän, venä-lüüdin sanakirdʹ‎[2], Helsinki: Lüüdilaine Siebr, →ISBN

Veps

Etymology

From Proto-Finnic *paik'at'ak. Related to Finnish paikata.

Verb

paikata

  1. to patch, to mend
  2. to seal
  3. to fill (a tooth)

Inflection

This verb needs an inflection-table template.

References

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.