julkilausuttu

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjulkiˌlɑu̯sutːu(ˣ)/, [ˈjulk̟iˌlɑ̝u̯s̠ut̪ːu(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑusutːu
  • Syllabification(key): jul‧ki‧lau‧sut‧tu
  • Hyphenation(key): julki‧lausut‧tu

Adjective

julkilausuttu

  1. expressed, explicit

Declension

Inflection of julkilausuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative julkilausuttu julkilausutut
genitive julkilausutun julkilausuttujen
partitive julkilausuttua julkilausuttuja
illative julkilausuttuun julkilausuttuihin
singular plural
nominative julkilausuttu julkilausutut
accusative nom. julkilausuttu julkilausutut
gen. julkilausutun
genitive julkilausutun julkilausuttujen
partitive julkilausuttua julkilausuttuja
inessive julkilausutussa julkilausutuissa
elative julkilausutusta julkilausutuista
illative julkilausuttuun julkilausuttuihin
adessive julkilausutulla julkilausutuilla
ablative julkilausutulta julkilausutuilta
allative julkilausutulle julkilausutuille
essive julkilausuttuna julkilausuttuina
translative julkilausutuksi julkilausutuiksi
abessive julkilausututta julkilausutuitta
instructive — julkilausutuin
comitative — julkilausuttuine
Possessive forms of julkilausuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative julkilausuttuni julkilausuttuni
accusative nom. julkilausuttuni julkilausuttuni
gen. julkilausuttuni
genitive julkilausuttuni julkilausuttujeni
partitive julkilausuttuani julkilausuttujani
inessive julkilausutussani julkilausutuissani
elative julkilausutustani julkilausutuistani
illative julkilausuttuuni julkilausuttuihini
adessive julkilausutullani julkilausutuillani
ablative julkilausutultani julkilausutuiltani
allative julkilausutulleni julkilausutuilleni
essive julkilausuttunani julkilausuttuinani
translative julkilausutukseni julkilausutuikseni
abessive julkilausututtani julkilausutuittani
instructive — —
comitative — julkilausuttuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative julkilausuttusi julkilausuttusi
accusative nom. julkilausuttusi julkilausuttusi
gen. julkilausuttusi
genitive julkilausuttusi julkilausuttujesi
partitive julkilausuttuasi julkilausuttujasi
inessive julkilausutussasi julkilausutuissasi
elative julkilausutustasi julkilausutuistasi
illative julkilausuttuusi julkilausuttuihisi
adessive julkilausutullasi julkilausutuillasi
ablative julkilausutultasi julkilausutuiltasi
allative julkilausutullesi julkilausutuillesi
essive julkilausuttunasi julkilausuttuinasi
translative julkilausutuksesi julkilausutuiksesi
abessive julkilausututtasi julkilausutuittasi
instructive — —
comitative — julkilausuttuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative julkilausuttumme julkilausuttumme
accusative nom. julkilausuttumme julkilausuttumme
gen. julkilausuttumme
genitive julkilausuttumme julkilausuttujemme
partitive julkilausuttuamme julkilausuttujamme
inessive julkilausutussamme julkilausutuissamme
elative julkilausutustamme julkilausutuistamme
illative julkilausuttuumme julkilausuttuihimme
adessive julkilausutullamme julkilausutuillamme
ablative julkilausutultamme julkilausutuiltamme
allative julkilausutullemme julkilausutuillemme
essive julkilausuttunamme julkilausuttuinamme
translative julkilausutuksemme julkilausutuiksemme
abessive julkilausututtamme julkilausutuittamme
instructive — —
comitative — julkilausuttuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative julkilausuttunne julkilausuttunne
accusative nom. julkilausuttunne julkilausuttunne
gen. julkilausuttunne
genitive julkilausuttunne julkilausuttujenne
partitive julkilausuttuanne julkilausuttujanne
inessive julkilausutussanne julkilausutuissanne
elative julkilausutustanne julkilausutuistanne
illative julkilausuttuunne julkilausuttuihinne
adessive julkilausutullanne julkilausutuillanne
ablative julkilausutultanne julkilausutuiltanne
allative julkilausutullenne julkilausutuillenne
essive julkilausuttunanne julkilausuttuinanne
translative julkilausutuksenne julkilausutuiksenne
abessive julkilausututtanne julkilausutuittanne
instructive — —
comitative — julkilausuttuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative julkilausuttunsa julkilausuttunsa
accusative nom. julkilausuttunsa julkilausuttunsa
gen. julkilausuttunsa
genitive julkilausuttunsa julkilausuttujensa
partitive julkilausuttuaan
julkilausuttuansa 		julkilausuttujaan
julkilausuttujansa
inessive julkilausutussaan
julkilausutussansa 		julkilausutuissaan
julkilausutuissansa
elative julkilausutustaan
julkilausutustansa 		julkilausutuistaan
julkilausutuistansa
illative julkilausuttuunsa julkilausuttuihinsa
adessive julkilausutullaan
julkilausutullansa 		julkilausutuillaan
julkilausutuillansa
ablative julkilausutultaan
julkilausutultansa 		julkilausutuiltaan
julkilausutuiltansa
allative julkilausutulleen
julkilausutullensa 		julkilausutuilleen
julkilausutuillensa
essive julkilausuttunaan
julkilausuttunansa 		julkilausuttuinaan
julkilausuttuinansa
translative julkilausutukseen
julkilausutuksensa 		julkilausutuikseen
julkilausutuiksensa
abessive julkilausututtaan
julkilausututtansa 		julkilausutuittaan
julkilausutuittansa
instructive — —
comitative — julkilausuttuineen
julkilausuttuinensa

Antonyms

Participle

julkilausuttu

  1. past passive participle of julkilausua

Verb

julkilausuttu

  1. past passive indicative connegative of julkilausua
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.